Viisi näkökulmaa johtamistaidokkuuden arviointiin

Viisi näkökulmaa johtamistaidokkuuden arviointiin

Olen tehnyt johtajien arviointia koko työurani ajan, ja tässä lajissa ei kyllä koskaan voi tulla liian hyväksi. Vaikka oppisikin analysoimaan ja erittelemään johtamiseen vaikuttavia ominaisuuksia ja kykyjä varsin hyvin, on menestymisen ennustamisessa aina pakko huomioida johtamisen konteksti eli se, minkälaista organisaatiota johdetaan ja minkälaisessa tilanteessa. 

Tästä huolimatta tietyt osa-alueet näyttäytyvät tärkeinä ja olennaisina vuodesta toiseen. Tässä tekstissä tarjoan viisi näkökulmaa johtamistaidokkuuden arviointiin.

1. Viestintätaidot

”Johtaja on Media!”, sanoo Jukka Saksi. Tämä kuvaa hyvin johtajalta edellytettyjen viestintätaitojen murrosta. Sen lisäksi että johtajan pitää osata kasvokkain tapahtuva kommunikointi yksilöiden ja ryhmien kanssa, tulee tämän päivän mediallistuvassa toimintaympäristössä taitaa myös viestintä tekstin, kuvan ja videon keinoin. Johtajan pitää usein kyetä viestimään yhtä lailla organisaation ulkopuolisilla areenoilla kuin organisaation sisäisillä foorumeilla.

2. Ihmissuhdetaidot

Kyky muodostaa, ylläpitää ja kehittää työssä tarvittavia ihmissuhteita on olennainen osa kaikkea johtamista. Asioiden asiallisen hoitamisen ja niistä puhumisen lisäksi liitetään hyvään ihmissuhdeosaamiseen entistä useammin myös tunnetaidot eli kyky tunnistaa, käsitellä ja ilmaista tunteita. Erityisesti silloin kun vaikeita asioita pitää nostaa pöydälle ja mahdollisia konflikteja ratkoa, odotetaan johtajalta rohkeaa ja aloitteellista toimintaa.

3. Strateginen ajattelu ja muutoshalukkuus

Kun mietitään organisaation asemaa ja suuntaa osana kiihtyvässä muutoksessa olevaa toimintaympäristöä, on johtaja usein se, jonka suuntaan katseet kääntyvät tarvittavien linjausten ja valintojen osalta. Kyky hahmottaa isoja kokonaisuuksia, asioiden välisiä suhteita ja syy-seurausyhteyksiä on olennainen osa johtamista. Strategiseen näkemykseen kytkeytyy usein myös vastuu strategian toteutumisen kannalta olennaisten muutosohjelmien suunnittelusta ja läpiviennistä. 

4. Systematiikka ja itsekuri

Johtaminen on monessa mielessä tehokkuuslaji. Ei ole yhdentekevää, millä tavoin johtaja omaa työtään suunnittelee, organisoi, priorisoi ja toteuttaa. Johtamisessa tarvitaan riittävää itsekuria ja ahkeruutta, jotta tarvittavat asiat tulevat tehdyksi oikeaan aikaan. Johdonmukaisella tekemisellä johtaja luo ympärilleen ennustettavuutta, joka lisää työyhteisössä hallinnan, varmuuden ja vakauden tunnetta. Sanonta ”organisaatiosta tulee johtajansa näköinen” liittyykin tyypillisesti juuri tähän käyttäytymisen ulottuvuuteen.

5. Itsetuntemus ja kypsyys

On sanottu, että ”sankarijohtajien aika on ohi”. En ehkä ihan täysin allekirjoita tuota. Ennemmin sanoisin, että käsityksemme sankaruudesta on muuttunut. Tänä päivänä nöyryys, haavoittuvuus ja tasavertaisuus ovat korvanneet itsevarmuuden, kaikkivoipaisuuden ja karismaattisen johtamisen, kun mietitään johtajuuden hyveitä. Hyvä johtaja pystyy reflektoimaan omaa toimintaansa, ja näkemään siinä sekä hyviä että huonoja puolia. Rohkeasti omat kehitystarpeensa ja vajavaisuutensa kohtaava johtaja on usein pitkällä tähtäimellä myös aikaansaavin.

Mikäli haluat konkreettisen työkalun johtaja-arvioinnin tueksi, voit ladata tuoreen johtaja-arvioinnin oppaani.

Tsemppiä johtajien arviointiin!

johtaja-arvioinnin-opas-mainos
Juho Toivola
Juho Toivola

Juho Toivola on digiajan rekrytointikouluttaja ja työpsykologi, joka rakastaa toimivia yksinkertaistuksia ja tiedolla johtamista.



Ota yhteyttä

Ota yhteyttä haluamallasi tavalla

Haluatko vinkkejä ja työkaluja joiden avulla menestyt paremmin rekrytoinnin parissa?